Airsoft ( kansanomaisesti ”softaus”) on alunperin japanilainen taistelupeli, jossa pelaajat suorittavat erilaisia tehtäviä käyttäen muovikuulia ampuvia aseita. Muovikuulat eivät jätä maalijälkeä osuessaan ja tämän takia laji perustuu pelaajan rehellisyyteen tunnustaa osuma (eli ei siis ”modeteta”). Yksi ero paintballin ja airsoftin välillä on myös se, että airsoft painottuu elämyksiin ja paintball usein on kilpaurheilua (ei toki aina, pitää muistaa ”polttaripelit” ja erilaiset kaveriporukoiden viikonloppupelit). Aitoja sotilas yms. aseita muistuttavien asejäljitelmien takia airsoft-pelille on myös luonteenomaista erilaisen sotilasrekvisiitan käyttäminen.

Airsoftissa turvallisuuteen kiinnitetään huomiota, erityisesti silmien suojaamiseen. CE-hyväksyttyjen silmäsuojaimien käyttö on yleensä pakollista niin viikonloppupeleissä kuin skenaarioissakin. Airsoft-aseille on asetettu pelikohtaiset viritysrajat ja hampaiden suojaaminen on myös suositeltavaa.

Lajia harrastetaan useimmiten airsoft-yhdistysten tai tiimien järjestämissä viikonloppupeleissä, jotka keskittyvät pääasiassa yhdessä tekemiseen. Peliä varten voidaan luoda taistelutilanne, esim. linnoituksen valtaaminen tai lipunryöstö. Teemallisissa peleissä eli skenaarioissa taistelutilanne saattaa perustua johonkin tapahtumaan, tällainen voi olla tunnettu sota kuten toinen maailmansota tai Vietnamin sota. Tavanomaisissa kotimaisissa peleissä ei yleensä harjoiteta vastaavanlaista eläytymistä varusterajoineen. Erilaiset airsoft-tapahtumat erovat toisistaan suuresti, pelit voivat esim. hidastempoisia tai fyysisesti vaativia, ja pelaajamäärä voi vaihdella muutamien kymmenien (viikonloppupelit) ja useiden tuhansien välillä (kansainväliset suurpelit kuten Berget Ruotsissa tai Border War Tsekissä).

Suomessa toimii lukuisia rekisteröityneitä airsoft-yhdistyksiä, tämän lisäksi on rekisteröimättömiä yhdistyksiä ja tiimejä. Teemallisia isompia skenaarioita ovat vuosien varrella järjestäneet mm. Chairborne, Ehasa ja Kotiniemen valtio. Suuremmista (ja pienemmistäkin) tapahtumista tiedotetaan entisen Softaaja-lehden verkkojulkaisussa, josta löytyy Pelikalenteri. Softaaja paperilehtenä (2005-2009) ja Leka-airsoft sekä Juoksuhauta-sivusto aikanaan kunnostautuivat lajin tunnetuksi tuomisessa ja harrastajien tietopankkina lajin alkumetreillä Suomessa. Pelaajayhdistykset nykyään myös jakavat airsoft-tietoutta, ja järjestävät aloitteleville softaajille opastusta mm. pelin säännöistä ja muovikuula-aseen käsittelystä.

Pelit tarjoavat yhteistä tekemistä ulkoilmassa ja ne koetaan monesti parempana vaihtona muun muassa tietokonepeleille. Suomessa lajin harrastajamäärät nousivat nopeasti erityisesti 2010-luvulle tultaessa. Harrastajamäärän luotettava arvioiminen on vaikeata ja määrä on ilmeisesti laskenut sitten 2000-luvun huippuvuosien.

 

Historia

Airsoft sai alkunsa Japanista 1980-luvulla. Useiden kokeilujen jälkeen suosituimmiksi malleiksi jäivät nykyiset jousella tai ilmanpaineella toimivat airsoft-aseet. 1990-luvun alussa Tokyo Marui kehitti ensimmäiset sähkömoottorilla toimivat automaattikuula-aseet. Sähkötoimisten aseiden myötä kiinnostus airsoftiin alkoi levitä.

 

Pelimuodot

Airsoftissa usein pelataan maksullisia skenaariopelejä, joissa on yleensä jokin teema. Pelin teema voidaan rakentaa vaikka todellisen sotahistoriallisen tapahtuman ympärille. Enemmän tai vähemmän fiktiiviset, todellisuutta ja mielikuvitusta yhdistelevät asetelmat ovat kuitenkin tavallisia. Nykyään järjestetään myös paljon ”punaiset vastaan keltaiset”-pelejä, missä osapuolet erotetaan ainoastaan hihanauhan värillä ilman muuta varustevaatimusta. Perinteisesti skenaariopelit perustuvat tarkasti määriteltyihin osapuoliin varusterajoineen ml. airsoft-aseet.

Airsoftia voidaan pelata sisä- tai ulkotiloissa. Suomessa pelejä järjestetään yleensä hylätyissä teollisuusrakennuksissa tai metsämaastossa. Sisätiloissa tai vastaavissa olosuhteissa voidaan pelata ns. CQB-pelejä (engl. Close Quarters Battle) tai myös CQC (engl. Close Quarters Combat), jotka tarkoittavat lähitaistelua.

Muita pelimuotoja ovat mm. Paintballista tuttu lipunryöstö, jossa yritetään ryöstää vastustajan lippu tai yritetään viedä pelikentän keskellä oleva lippu vastustajan tukikohtaan.

MilSim (Military Simulation) tarkoittaa airsoftin alalajia, jonka ideana on nimensä mukaisesti asevoimien mallintaminen. MilSim voidaan ymmärtää monella eri tavalla, ja nämä vaihtelevat maittain. Suomessa ja Virossa MilSimilla tarkoitetaan pelimuotoa, jossa pyritään simuloimaan sotilaallista hierarkiaa ja toimintaa mahdollisimman todenmukaisesti.

Pelitavasta riippumatta osuman saanut huutaa ”osuma” tai muuta vastaavaa (”aarrg”), ja jää maahan makaamaan hetkeksi tai poistuu suoraan (ns. raatoliina esillä) ennalta sovitulle alueelle.

Viikonloppupelit ilman varusterajoja lienevät nykyään suosituimpia pelimuotoja, tällöin vaan hihanauha erottaa osapuolet. Viikonloppupeleissä ei ole pelimaksuja ja peli on yleensä tyyliin ”toinen osapuoli hyökkää ja toinen puolustaa”. Viikonloppupelit toki voivat olla skenaariotyyppisiä, tämä kuitenkin on harvinaista varusterajoineen.

 

Aseet

Airsoftissa käytetään erilaisia aseita, joissa on niin ulkonäöllisiä kuin teknisiäkin eroavaisuuksia. Käytännössä on kolme eri tavalla toimivaa airsoft-asetta: sähkö-, kaasu- ja jousitoiminen. Niissä käytetään eri painoisia kuulia, yleensä 0,12-0,48 grammaisia.

Airsoft-aseet on yleensä tehty oikeita ampuma-aseita mukaillen, joskus jopa merkintöjä myöten. Yleisimmät airsoft-aseet ovat pistoolit, konepistoolit, rynnäkkökiväärit, tarkkuuskiväärit ja haulikot. Tämän lisäksi on olemassa konekivääreitä, pikakivääreitä, sinkoja, revolvereita, airsoft-miinoja ja -kranaatteja sekä harvinaisempiakin aseita kuten kranaatinheittimiä ja piilukkokivääreitä. Aseisiin on mahdollista myös hankkia lisäosina kahvoja, punapistetähtäimiä, kiikaritähtäimiä, taskulamppuja ja laser-/holotähtäimiä.

Aseiden viritys on myös mahdollista, mutta se vaatii jo jonkin verran perehtyneisyyttä. Pelinjärjestäjät asettavat virirajat asetyypeittäin. Suomessa ei ole yhtenäistä valtakunnallista ohjeistusta virirajoista.

Tässä on erään pelinjärjestäjän virirajat, jotka ovat osittain yli yleisen tason (0,2 g kuulalla mitattuna):

Sarjatuliaseet: 1,7 Joulea ( noin 130 m/s) (yleensä 1,6 J)

Tulitukiaseet: 2,25 J (noin 150 m/s)

Puoliautomaattiaseet ja pistoolit: 2,25 J (noin 150 m/s)

Pulttilukkokiväärit ja revolverit: 3 J (noin 170 m/s)

Suomessa pelinjärjestäjillä on todellakin erilaisia virirajoja ja tulkintoja siitä, miten niitä sovelletaan. Yhtenäisiä virirajoja on yritetty löytää ja suosituksia on annettu. Tällöinkin on kuitenkin todettu, että jokainen pelinjärjestäjä määrittää itse virirajansa.

 

Suojavarusteet

Silmäsuojaimet ovat ehdoton suojavaruste. Näitä on useita eri tyyppejä. Perinteiset kokonaan kasvot suojaavat maskit (esim. paintball-maskit) ovat aloittelijalle tai nuorelle harrastajalle hyvä vaihtoehto, osa maskeista suojaa myös korvat. Maskeissa voi olla metalliverkot tai muovilinssit. Maskit haittaavat tähtäämistä, tämän takia moni käyttää pelkkiä silmäsuojaimia. Nämä voivat ns. ampujalasimalliset, muovilasit tai teräsverkkolasit. Viimeksi mainitut eivät sumene, mutta suurella voimalla osuva kuula voi murskaantua ja sen sirpaleet voivat osua silmään. Silmäsuojainten lisäksi voi käyttää erillistä suunseutua suojaavaa metalliverkkosuojainta, muovisiakin malleja on olemassa. Shemagh-huiviakin näkyy pelikentillä hampaiden suojana, mutta se ei ole kuitenkaan kovin suositeltava suojavaruste. Jääkiekkoon tarkoitettuja hammassuojia voi myöskin käyttää. Suomen airsoft-yhdistysten päätöksellä aikanaan alle 18-vuotiaille ei suositeltu ampujalasimallisten sangallisten suojalasien käyttöä, koska ne eivät aina anna tarvittavaa suojaa alaikäisille.

Silmäsuojainten lisäksi osa pelaajista käyttää esim. polvi-, kyynerpää- ja nilkkasuojaimia. Käsiä voi suojata muovikuulan osumilta erilaisilla käsineillä.

 

Vaatetus

Airsoftissa yleensä käytetään maastoutumiseen tarkoitettuja vaatteita. Kaikkein suosituimpia ovat eri armeijoiden maastopuvut erilaisiin maastoihin soveltuvilla kuvioinneilla. Toisen maailmansodan reproasuja käytetään lähinnä WWII-peleissä. Varusteiden kantamiseen käytetään erilaisia taisteluvöitä tai -liivejä, lisäksi on erilaisia vyö-/reisikoteloita.

 

Airsoft Suomessa

Airsoftia on harrastettu Suomessa laajamittaisesti 1990-luvulta asti, mutta laajamittaisemmin laji tuli tunnetuksi 2000-luvulla. Merkittävimpiä muutoksia suomalaisessa airsoftissa ovat olleet kiinalaisten halpatuotantoaseiden leviäminen vuodesta 2007 lähtien ja harrastajakunnan nuoreneminen. Joissakin maissa airsoftille on asetettu 18 vuoden ikäraja. Suomessa ei ole ikärajaa airsoftille.

Tyypillinen suomalainen airsoft-tapahtuma on ns. viikonloppupeli, joka järjestetään joko lauantaina tai sunnuntaina. Kestoltaan se on yleensä noin kuuden tunnin tapahtuma, jonka aikana järjestetään useita lyhyempiä pelejä. Toinen tyypillinen tapahtumatyyppi on skenaario, joka tarkoittaa kestoltaan tavanomaista viikonloppupeliä pidempää ja yleensä yhtäjaksoista peliä. Osassa skenaarioita on ruokatauko tai skenaario on muuten jaksotettu taukoineen. Skenaariopelien tyypillisiä ominaisuuksia ovat laajuus – yksi skenaario saattaa kerätä satoja pelaajia – sekä tietty idea: skenaariopelit perustuvat yleensä tiettyyn tosipohjaiseen tai täysin fiktiiviseen juoneen, joka ohjaa pelin kulkua ja pelaajien käyttäytymistä. Skenaarioiden ideat saattavat vaihdella suurestikin: jotkut skenaariot erottuvat viikonloppupeleistä ainoastaan pituudeltaan ja varusterajojen suhteen, kun toisessa ääripäässä olevat pelit saattavat käyttää jopa LARP-elementtejä niin, ettei viikonloppupelin tyypillinen tavoite eli vastapuolen eliminointi olekaan tärkein asia.

Suomessa on ollut tavoitteena kerätä kaikki airsoft-yhdistykset saman katon alle ja tätä tarkoitusta ajoi Suomen airsoft-yhdistykset, jonka toiminta hiipui vuosien varrella. Huhtikuussa 2015 perustettiin Airsoftin edistämis- ja tukiyhdistys ry (Airedi ry) jatkamaan tavoitteen toteuttamista. Tähän mennessä yhdistykseen on liittynyt toistakymmentä airsoft-yhdistystä tai airsoft-alan yritystä. Pitempiaikaisena tavoitteena on ollut myös liittyminen eurooppalaiseen airsoft-yhdistykseen European Airsoft Association (EAA).

Alueelliset yhdistykset ovat suomalaisen airsoft-harrastuksen kulmakivi. Ne ovat oman alueensa pääasiallisia viikonloppupelien järjestäjiä ja parhaimmillaan ajavat airsoft-harrastajien oikeuksia alueellaan.

Suomalaisten airsoft-harrastajien määrää on vaikeata, ellei ihan mahdotontakin laskea. Useimmiten harrastajien määräksi arvioidaan kuitenkin useita tuhansia ihmisiä. Ikäjakauma vaihtelee myös suuresti, softaajien keski-ikää ei kukaan ole tutkinut. Suomen airsoft-harrastus on hyvin monipuolinen loppujen lopuksi ja ns. keskivertosoftaajaa on mahdotonta määritellä. Suomalaisen airsoftin tulevaisuus lienee parempi nykyisen lama-ajan talousvaikeuksien jälkeen, aika kuitenkin sitten näyttää miten harrastus kehittyy.

 

Lähteet:

Wikipedia Suomi:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Airsoft

Wikipedia English:

http://en.wikipedia.org/wiki/Airsoft

Lisäksi toimituskunnan henkilökohtaiset havainnot ja asiaan perehtyminen noin kymmenen vuoden ajalta.

 

Softaajan toimitus