Johtaminen on taitolaji. Johtamiseen kuuluu monta eri asiaa, mitä normaali rivimies ei välttämättä ymmärrä. Ole vaikka panssarijääkäri, mutta johtajia silti pitää kuunnella. Vastavuoroisuudestaan johtajien pitäisi kuunnella alaisiaan. Johtoportaan pitää osata asiansa tai muuten skenaariosta voi tulla fiasko.

Alimpana komentoportaassa on ryhmänjohtaja. Airsoft-peleissä ryhmä koostuu noin kymmenestä henkilöstä tai yhdestä airsoft-tiimistä. Ryhmänjohtaja levittää oman ryhmänsä strategisesti maan muotoja tai aluetta mukaillen. Tämän jälkeen ryhmänjohtaja ilmoittaa joukkueenjohtajalle, mihin hänen ryhmänsä on levittäytynyt. Välillä airsoft-peleissä näkee tapauksia, jolloin omat ampuvat toisiaan, koska tieto omien taistelijoiden sijainnista ei ole saapunut joukkueenjohtajalle.

Joukkueenjohtajalla voi olla/on alaisena isommissa skenaarioissa muutama ryhmällinen pelaajia tai enemmän. Joukkueenjohtajalla pitää olla karismaa. Karisma tunnetusti luo sen vaikutteen, että johtajaan uskaltaa luottaa. Ryhmänjohtajat nojaavat siihen, että JoJo ( = joukkueenjohtaja) pysyy kärryillä strategisesti ajatellen sekä muutenkin, ettei kaikki ole JoJo:n mielestä ”ihan sama, tehkää mitä huvittaa”-meininkiä. Joukkueenjohtaja raportoi ryhmien sijoituspaikat komentajalle, joka sitten antaa omat käskynsä. Joukkueenjohtajat ovat pelillisesti melkeinpä tärkein asia, mitä komentajalla voi olla, väheksymättä kuitenkaan hyviä ryhmänjohtajia.

Komentaja on koko osapuolen johtaja, jos organisaattoreita ei lasketa mukaan. Komentaja komentaa joukkueenjohtajia ja erikoisryhmiä, jotka sitten lappaavat ns. ”paskaa niskaan alemmille johtajille”. Siis lyhyesti komentoporras alkaa komentajasta, joka johtaa komentoketjussa JoJo:on ja sen jälkeen ryhmänjohtajaan. Komentajalla on vastuuta huolehtia pelin sujuvuudesta mahdollisimman hyvin, joten komentajan vastuulla on omien joukkueiden selviytyminen taistelutilanteissa. Softipeleissä pelataan suunnitelmien tai todenmukaisten taisteluiden mukaan, joten komentajalla on monta rautaa tulessa. Tämä voi johtaa sekamelskaan, mikäli komentaja ei osaa hallita joukkojaan kentällä.

Toisaalta – kukaan johtaja ei ole vastuussa pelaajan tyhmyydestä (esim. piiloutuminen pienen koivun taakse, josta kuulat tulevat sataprosenttisesti läpi). Johtoporrasta voi joissakin tapauksissa osoittaa sormella, että puolustuslinja tai hyökkäysosasto(t) pettävät. Näihin tilanteisiin liittyy aina myös vastapuolen johto ja heidän strategiansa. Tappiota harvoin voi laittaa yhden henkilön syyksi, toki näinkin on joskus peleissä käynyt.

Miten siis olla hyvä johtaja? Ymmärrä, sisäistä ja toimi! Saksalainen tunnettu sotateoreetikko Carl von Clausewitz on lukuisia kuuluisia viisauksia aikanaan tuonut julki. Yksi on se, että parempi on tehdä huonojakin päätöksiä kuin olla tekemättä mitään, ja aloitettua operaatiota ei pidä keskeyttää ilman hyvin painavia syitä. Tällöin sodassa (airsoft-pelissäkin) aloite ja pelin kulku siirtyvät täysin vastapuolelle, ja lopputulos on sitten kuten aikanaan Kurskin taistelussa vuonna 1943. Clausewitzin periaatteet jakavat kuitenkin mielipiteitä ja arvostelijoita on, mikään taktiikka ei ole koskaan pettämätön.

Toimitus