Lääkintämies on sodassa ensimmäinen, jolta huudetaan apua haavoittuneen sotilaan paikkaamiseen. Lääkintämies tulee paikalle ja laittaa painesiteen haavoittuneeseen kohtaan, jonka jälkeen lääkintämies evakuoi haavoittuneen pois luotien tieltä taka-alalle. Evakuoinnissa lääkintämiestä avustetaan tarpeen vaatiessa joukkueen muiden sotilaiden toimesta. Haavoittunut viedään tämän jälkeen sidontapaikalle (SP) ja sieltä joukkosidontapaikalle (JSP). Uusi Suomen armeijan käytäntö on, että haavoittunut viedään ensihoitopaikalle (EHP), jossa on lääkäri johtamassa ensihoitoa ja haavoittuneille voidaan tehdä pieniä toimenpiteitä.
Lääkintämiehen täytyy kestää sekä fyysistä että psyykkistä painetta, joka aiheutuu taistelijoiden haavoittuessa. Lääkintämiehen mahan täytyy kestää nähdä verenvuotoa haavoista sekä sisäelimien näkemistä taistelukentällä. Fyysisesti lääkintämiehen osa on raskas, koska joskus evakuoitava taistelija painaa yhtä paljon tai enemmän kuin lääkintämies plus aseet ja taisteluvaljaat kaupan päälle. Sodassa lääkintämiehen lääkintälaukku on täynnä ensisiteitä, joista saa tehtyä painesiteen (= sidos, joka painaa vuotavaa kohtaa tyrehdyttäen verenvuotoa) kätevästi. Lääkintämiehellä on myös oltava normaaleja kipulääkkeitä, mahdollisia allergiatabletteja sekä kuumemittari.
Yhdessä kuuluisassa TV-sarjassa nimeltä Band of Brothers (= Taistelutoverit) seurataan erityisesti lääkintämiehen toimintaa toisessa maailmansodassa (jakso 6. Bastogne). Kuudennessa jaksossa lääkintämiehen toiminta tulee selväksi: paikkaa ja hoida haavoittuneet muiden antaessa suojatulta. Lääkintämiestä ei saa edes ”softatessa” jättää yksin hoitamaan haavoittuneita, koska lääkintämies tarvitsee suojatulta ainakin taisteluparin toimesta. Ryhmätyöllä saadaan paras tulos airsoft-peleissäkin.
Taistelutoverien kuudennessa jaksossa lääkintämiehellä ei ole edes asetta varusteidensa lisäksi. Lääkintämiestä ei saa Geneven sopimuksen mukaan ampua. SA-INT (= intti, Suomen armeija) varustaa lääkintämiehen rynnäkkökiväärillä ja kolmella lippaalla. Sodassa lääkintämies saa ampua ainoastaan itsepuolustukseksi tai potilaan ja hoitopaikan (esim. JSP) puolustamiseen.
Airsoftin kannalta lääkintämiehen kuvio on melkein sama, parilla muutoksella. Airsoft- peleissä lääkintämies saa lääkintälaukun, jonka sisältö on siteillä tai kangasliuskoilla täytetty. Skenaarioissa ei myöskään tarvitse evakuoida, koska haavoittunut pelaaja pääsee heti sidoksen valmistumisen jälkeen takaisin rymyämään kentälle. Ensiside pitäisi laittaa alueelle, mihin pelaajaa on osunut. Pelaaja saattaa eliminoitua pelistä ja tämä johtaa siihen, että taistelija kävelee uudelleensyntymispaikalle tai ns. ”pikarespalle”, joka on pelikentällä erikseen merkattuna alueena. Skenaarioissa lääkintämiehillä on useimmiten näkynyt rynnäkkökiväärejä, konepistooleja tai pelkkiä pistooleja aseistuksenaan. Pistooli on omalla tavallaan paras lääkintämiehelle, koska ison ja painavan aseen kanssa ”tetsaaminen” (= TST = taistella) on raskasta, mikäli haluaa päästä sitomaan toverit pelikuntoon nopeasti. Useimmiten lääkintämieheksi ei halua kukaan, koska se vaatii vastuuntuntoa ja vähentää ”frägien” (= vihollisten eliminoiminen) määrää.
Haluatko olla lääkintämies? Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi armeijassa ja peleissä, niin koet ja opit enemmän kuin normaali rivisotilas (esim. jääkäri). Lääkintämiehen polku armeijassa kestää 9 kk, airsoftissa yhden tapahtuman verran. Lääkintämiehen rooli kentällä on vastuuntuntoisempaa kuin arvaatkaan. Älä siis jää paitsi tästä mahdollisesti aliarvostetusta toiminnasta!

 

Apache