Keskeistä

  • vamma-alue sulatetaan nopeasti, jos ei ole vaaraa uudelleenjäätymisestä kuljetuksen aikana ja henkilö ei ole hypoterminen eli alilämpöinen
  • sulattamisen jälkeen täytyy välttää paleltumavamma-alueen tarpeetonta käsittelyä

Paikallinen paleltuma on yleisin, joka monesti on sormien tai varpaiden alueella. Paleltunut alue on tunnoton, voi tuntua pistelyä ja ihon väri  muuttuu usein valkoiseksi tai jopa siniseksi. Pahassa paleltumassa tulee jo rakkuloita iholle. Paleltumille altistavat kovat pakkaset (alle -20 asteen lämpötilat), vaatteiden kostuminen, tuuli, tupakointi ja eräät lääkkeet kuten beetasalpaajat.

Paleltumavammat voidaan luokitella neljään vaikeusasteeseen:

  1. Normaali tunto, ei rakkulointia
  2. Turvotusta, kirkkaat rakkulat
  3. Tunto heikentynyt tai puuttuu, veriset rakkulat
  4. Sinertävä ja kirjava iho, ei tuntoa, turvotus on proksimaalista (=lähellä vartaloa, eli ei raajojen ääreisosissa)

Paleltuman ensiapu

Paikallisen paleltuman hoidossa ensisijaista on alueen lämmittäminen nopeasti, tämä onnistuu hyvin 37-40 asteisella vedellä noin 20-30 minuutin ajan. Avotulella lämmittämistä ei voi suositella, toki se on metsäoloissa välillä ainoa vaihtoehto. Vaarana on saada palovamma paleltuman lisäksi. Paleltuma-aluetta ei saa hangata tai hieroa. Tupakointia ja alkoholin käyttöä tulee välttää hoidon aikana. Lämmintä juotavaa on mahdollisuuksien mukaan annettava paleltuneelle. Vammaan liittyvää kipua voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä kuten ibuprofeiinilla (Burana), annos vaihtelee potilaan iän ja paleltumavamman vaikeusasteen mukaan tasolla 400-800 mg x 3 ellei ole vasta-aiheita.

Paleltuman hoito

Pienet lievät paleltumat pystytään hoitamaan itse ensiapuohjeiden mukaisesti. Mikäli lämpö, tunto ja ihonväri eivät palaa noin tunnin kuluessa, on syytä hakeutua lähimpään päivystävään hoitopaikkaan eli terveyskeskukseen tai sairaalan ensiapuun. 2.-4. asteen paleltumavammat kuuluvat sairaalahoitoon. Hypotermia eli alilämpöisyys on korjattava ennen paikallisten palovammojen hoitoa. Paleltuman paras hoito on nopea sulatus 40-42 celcius vedessä 15-30 minuutin ajan tai kunnes paleltuneelle alueelle ilmaantuu verenkiertoa. Sulattamisen jälkeen paleltuma-alue peitetään kuivilla ja puhtailla sidoksilla. Isojen paleltuneiden alueiden kohdalla on aina syytä hakeutua ammattilaisten hoitoon päivystyksen kautta. Hyvästäkin hoidosta huolimatta voi jäädä jälkioireiksi kylmänarkuutta, valkosormisuutta, tuntohäiriötä, liikahikoilua ja nivelkipuja.

Paleltumien ehkäisy

Kunnon pukeutuminen on aina muistettava. Riittävän eristävä vaatetus (monikerros pukeutuminen) kosteutta eristävästä materiaalista ja kastumista on tietysti vältettävä. Nesteytyksestä täytyy muistaa huolehtia, vaikka janon tunnetta ei olisikaan. Pakkasvoiteet eivät ole hyvä ratkaisu, vaikka näin aikanaan armeijassakin ajateltiinkin, voiteet suorastaan voivat lisätä paleltumariskiä. Suomenkin talvessa kannattaa panostaa kunnon pukeutumiseen ja riittävään ravinnon nauttimiseen sekä lämpimän nesteen riittävään juomiseen. Näin parhaiten vältät paleltumat.

Verde

Linkit/lähteet:

Terveyskirjasto (Lääkärikirja Duodecim): Paleltuma

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00315

Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim: Paleltumat ja muut ihoon kohdistuvat kylmähaitat

http://duodecimlehti.fi/duo94811

Lääkärin käsikirja: paleltumavammat

Wikipedia: Frostbite

https://en.wikipedia.org/wiki/Frostbite